Näpit irti eläkkeistä (Julkilausuma / EKL:n Uudenmaanpiirin kevätkokous 26.4.2024)

Työmarkkinajärjestöille on annettava aito mahdollisuus tehdä esitys työeläkejärjestelmän muutoksista ilman, että hallitus millään tavoin puuttuu neuvotteluun ja sen lopputulokseen. Hallitus antoi lokakuussa työmarkkinajärjestöille toimeksiannon neuvotella Suomeen seuraava työeläkeuudistus. Tavoitteena on leikkaus, joka vakauttaisi julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin miljardi euroa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Tekeillä on perustavaa laatua oleva muutos suomalaiseen työeläkepolitiikkaan. Hallitus avittaa neuvottelua samalla keinolla, jolla se pyrkii saamaan haluamiaan tuloksia työmarkkinoilla: ”joko teette kuten haluamme tai me teemme sen itse”. Palkansaajilla on käytettävissään lakkoase, mutta eläkeläisillä vain äänestysoikeus.

Oma lukunsa on palkansaajille annettu eläkelupaus. Moni eläkeläinen muistaa eläkeyhtiöiden iskulauseen ”Työstäsi kasvaa eläke”. Tämän ajatuksen pettäminen uhkaa viedä nykyisiltä palkansaajilta uskon tulevaan eläkkeeseen ja he pyrkivät varautumaan eläkeaikaan sijoittamalla rahastoihin. On aivan selvää, että tässä on siemen koko eläkejärjestelmän muuttamiseksi yksilön omalle vastuulle. Tätäkö tässä haetaan?

Maan hallituksen kehysriihen päätökset kurittavat entisestään pienituloisia eläkkeensaajia ja palkansaajia. Päätöksistä ei löydy pääministerin mainostamaa oikeudenmukaisuutta.

Maan hallitus on kohdistanut eläkkeen ostovoiman leikkauksen puoleen eläkeläisistä, jolloin se koskee 800 000 eläkeläistä. Heidän eläkettään verotetaan entistä kovemmin, ja näin hallitus ottaa näiltä eläkeläisiltä ostovoimaa pois 200 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä yksin merkitsee heille keskimäärin 250 euron suuruista maksukyvyn alentumista vuodessa. Muita maan hallituksen toimia eläkeläisiä koskien ovat eläkkeensaajan asumistuen indeksitarkistuksien jäädytys, eläkkeensaajan asumistuen saannin rajoittaminen, eläkeläisten paljon tarvitsemien lääkkeiden arvonlisäveron nosto ja lääkkeiden alkuomavastuuosuuden nosto 50 eurosta 70 euroon. Arvonlisäveron korotus koskee kipeimmin nimenomaan pienituloisia eläkkeensaajia ja palkansaajia. Hankalimmassa asemassa ovat takuueläkkeen ja osin kansaneläkkeen varassa olevat. Heitä on lähes puoli miljoonaa. Tilastokeskuksen mukaan köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevia henkilöitä on vajaa miljoona. Aiheellista on kysyä, elämmekö tulevaisuudessa vielä hyvinvointivaltiossa vai murenevatko yhteiskuntamme rakenteet.

EKL:n Uudenmaan piirin kevätkokous 26.4.2024